Uutisia lukiessa saattaa joskus herätä kysymys, onko juttu tehty reilusti ja totuudenmukaisesti. Suomessa tiedotusvälineiden toimintaa ohjaavat lainsäädännön lisäksi alan omat eettiset periaatteet. Niiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto, josta käytetään usein lyhennettä JSN. Tässä artikkelissa kerromme, mikä neuvosto on ja miten se toimii.
Mikä Julkisen sanan neuvosto on?
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden itsesääntelyelin. Sen ovat perustaneet alan kustantajat ja toimittajat, eli kyse ei ole viranomaisesta eikä tuomioistuimesta. Neuvoston tehtävä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvostossa on jäseniä sekä mediasta että yleisön edustajina.
Itsesääntely tarkoittaa, että media sitoutuu vapaaehtoisesti noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Neuvoston toimintaan sitoutuneet tiedotusvälineet ovat luvanneet julkaista neuvoston niitä koskevat langettavat päätökset.
Journalistin ohjeet ovat työn perusta
JSN arvioi tapauksia Journalistin ohjeiden perusteella. Ohjeet ovat toimittajien eettinen säännöstö, joka koskee esimerkiksi tiedonhankintaa, lähteiden käyttöä ja haastateltavien kohtelua. Keskeisiä periaatteita ovat totuudenmukaisuus, lähdekritiikki ja eri osapuolten kuuleminen. Olennaiset asiavirheet on korjattava viipymättä, ja ihmisten yksityisyyttä on kunnioitettava.
Ohjeissa korostetaan myös, että päätösvalta toimituksellisesta sisällöstä kuuluu toimitukselle. Mainonnan ja journalistisen aineiston pitää erottua toisistaan selvästi, jotta lukija tietää, kumpaa hän on lukemassa.
Kuka voi kannella ja mitä sen jälkeen tapahtuu?
Kuka tahansa voi tehdä neuvostolle kantelun, jos epäilee, että tiedotusväline on rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelu on maksuton. Neuvosto käsittelee asian ja antaa päätöksen, joka voi olla vapauttava tai langettava. Langettava päätös tarkoittaa, että väline on neuvoston mukaan toiminut hyvän journalistisen tavan vastaisesti.
Kantelun voi tehdä esimerkiksi lehtijutusta, televisio- tai radio-ohjelmasta tai verkkojulkaisusta, kunhan julkaisija on sitoutunut neuvoston toimintaan. Kantelussa kannattaa kertoa selvästi, mistä jutusta on kyse ja miksi sen katsoo rikkovan hyvää journalistista tapaa. Neuvoston päätökset ovat julkisia, ja niitä voi lukea neuvoston verkkosivuilta.
Neuvosto ei määrää sakkoja eikä korvauksia. Sen vaikutus perustuu julkisuuteen: langettava päätös julkaistaan, ja se on tiedotusvälineelle arvovaltakysymys. Jos jutussa epäillään rikosta, kuten kunnianloukkausta, asia kuuluu poliisille ja tuomioistuimille.
Mitä tämä merkitsee uutisten lukijalle?
Itsesääntely on yksi syy siihen, miksi vakiintuneiden tiedotusvälineiden uutisiin voi yleensä luottaa. Sosiaalisessa mediassa leviävät julkaisut eivät ole saman valvonnan piirissä, joten niiden kohdalla oma lähdekritiikki on erityisen tärkeää. Lisää vinkkejä löydät artikkelistamme siitä, mitä kannattaa muistaa uutisia seuratessa.
Kun tunnet pelisäännöt, osaat arvioida uutisia kriittisesti ja tiedät, mihin voit kääntyä, jos jokin juttu mielestäsi ylittää rajan.