Kaksi kertaa vuodessa suomalaisten on muistettava kellojen siirto. Keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin ja syksyllä tunnilla taaksepäin. Moni on myös kuullut, että käytännöstä on tarkoitus luopua, mutta kelloja käännetään silti edelleen. Kokosimme yhteen, mistä kellojen siirrossa on kyse ja miten siihen voi varautua.
Kesäaika ja normaaliaika
Suomen normaaliaika, jota kutsutaan usein talviajaksi, on kaksi tuntia edellä koordinoitua maailmanaikaa (UTC+2). Kesäaikana kellot ovat tunnin pidemmällä, eli UTC+3. Suomi kuuluu samalle aikavyöhykkeelle esimerkiksi Viron ja Kreikan kanssa, ja Ruotsiin verrattuna Suomen kellot ovat tunnin edellä.
Euroopan unionin maissa kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Suomessa kellot siirretään keväällä yöllä kello kolmesta neljään ja syksyllä kello neljästä takaisin kolmeen. Syksyllä yö on siis tunnin pidempi ja keväällä tunnin lyhyempi.
Miksi kelloja ylipäätään siirretään?
Kesäajan perusajatus on siirtää valoisaa aikaa iltaan, jolloin useimmat ihmiset ovat hereillä. Aikanaan perusteluna käytettiin myös energiansäästöä, kun valaistuksen tarve iltaisin väheni. Yhteiset siirtopäivät helpottavat lisäksi liikennettä ja kaupankäyntiä Euroopan maiden välillä, koska aikaero naapurimaihin pysyy samana ympäri vuoden. Siksi kesäajan alkamisesta ja päättymisestä on sovittu EU:ssa yhteisesti.
Suomessa hyöty on jäänyt monen mielestä vähäiseksi, sillä kesällä on valoisaa lähes koko vuorokauden ja talvella valoa on vähän kellonajasta riippumatta. Siksi kellojen siirto herättää meillä paljon keskustelua.
Loppuuko kellojen siirto?
EU:ssa on käsitelty ehdotusta kellojen siirtelystä luopumisesta, ja Suomi on ollut ajatuksen kannattajien joukossa. Ratkaisu edellyttää kuitenkin, että jäsenmaat pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, mitä aikaa kukin maa jatkossa noudattaa. Koska yhteistä päätöstä ei ole saatu aikaan, kelloja siirretään toistaiseksi entiseen tapaan. Jos käytäntö joskus päättyy, siitä kerrotaan kotimaan uutisissa hyvissä ajoin.
Näin varaudut kellojen siirtoon
Älypuhelimet, tietokoneet ja useimmat verkkoon kytketyt laitteet päivittävät ajan automaattisesti. Sen sijaan esimerkiksi auton kello, mikroaaltouuni, seinäkellot ja osa rannekelloista on siirrettävä käsin. Kannattaa myös tarkistaa herätykset ja ajastetut laitteet siirtoa seuraavana aamuna.
Moni tuntee olonsa väsyneeksi muutaman päivän ajan, erityisesti keväällä, kun yöunesta lähtee tunti. Siirtymää voi helpottaa siirtämällä nukkumaanmenoa vähitellen jo muutamaa päivää etukäteen ja hakeutumalla aamulla päivänvaloon.
Siirto näkyy myös aikatauluissa. Yöllä kulkevien junien ja lentojen aikatauluissa muutos otetaan huomioon, ja vuorotyössä yövuoro voi olla syksyllä tunnin tavallista pidempi ja keväällä tunnin lyhyempi.
Kellojen siirto on pieni mutta konkreettinen esimerkki siitä, miten yhteiset eurooppalaiset päätökset näkyvät suomalaisten arjessa.