Uutisissa kerrotaan usein, että eduskunta on hyväksynyt uuden lain tai että hallitus on antanut esityksen jostakin uudistuksesta. Harvempi kuitenkin tietää, millaisen matkan lakiehdotus kulkee ennen kuin siitä tulee voimassa oleva laki. Lainsäädäntötyö on Suomessa tarkkaan säänneltyä, ja sen vaiheet on kirjattu perustuslakiin ja eduskunnan työjärjestykseen. Kun vaiheet ovat tuttuja, myös politiikan uutisia on helpompi seurata.
Mistä uusi laki saa alkunsa?
Suurin osa uusista laeista ja lakimuutoksista alkaa hallituksen esityksenä. Esitys valmistellaan siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. Valmistelussa selvitetään muutoksen tarve ja vaikutukset, ja luonnoksesta pyydetään yleensä lausuntoja viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta asianosaisilta. Lausuntokierroksen jälkeen esitystä vielä muokataan ennen kuin se annetaan eduskunnalle.
Lakialoitteen voi tehdä myös kansanedustaja. Lisäksi kansalaiset voivat tehdä kansalaisaloitteen, joka etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää vähintään 50 000 äänioikeutetun kannatuksen kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloite ei kuitenkaan sido eduskuntaa, vaan eduskunta päättää itse, hyväksyykö se aloitteen sellaisenaan tai muutettuna vai hylkääkö sen. Aloitteet ovat silti tärkeä tapa tuoda kansalaisten esiin nostamia asioita päätöksentekijöiden pöydälle.
Käsittely eduskunnassa
Eduskunnassa lakiesitys otetaan ensin täysistunnossa lähetekeskusteluun, jossa kansanedustajat voivat ottaa kantaa esitykseen. Tämän jälkeen esitys lähetetään asiaan perehtyneelle valiokunnalle. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja laatii mietinnön, jossa se ehdottaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, muutettuna tai hylättynä. Jos esityksen suhde perustuslakiin on epäselvä, perustuslakivaliokunta antaa siitä lausunnon.
Valiokuntavaiheen jälkeen laki käsitellään täysistunnossa kahdessa käsittelyssä. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä, ja siinä voidaan vielä äänestää muutoksista. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää, hyväksytäänkö laki vai hylätäänkö se. Kansanedustajien valinnasta voit lukea lisää artikkelistamme eduskuntavaaleista.
Presidentin vahvistus ja voimaantulo
Eduskunnan hyväksymä laki lähetetään tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa. Jos presidentti jättää lain vahvistamatta, se palaa eduskunnan käsiteltäväksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, laki tulee voimaan ilman vahvistusta. Muussa tapauksessa laki raukeaa.
Vahvistettu laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Laissa itsessään kerrotaan, milloin se tulee voimaan. Usein voimaantuloon jätetään aikaa, jotta viranomaiset, yritykset ja kansalaiset ehtivät valmistautua muutoksiin.
Miksi prosessin tunteminen kannattaa?
Kun tiedät, missä vaiheessa lakihanke on, ymmärrät paremmin myös siitä kertovat uutiset. Hallituksen esitys ei vielä tarkoita, että muutos toteutuu, ja valiokunnassa esitykseen voidaan tehdä merkittäviäkin muutoksia. Lausunnot, valiokuntien mietinnöt ja täysistuntojen pöytäkirjat ovat lisäksi pääosin julkisia, joten kuka tahansa voi tutustua niihin. Täysistuntojen keskusteluja voi myös seurata verkkolähetyksinä.
Seuraamalla kotimaan uutisia pysyt perillä siitä, mitkä uudistukset ovat vireillä ja milloin ne voivat vaikuttaa omaan arkeesi.